Päästiimpäs kuitenkin viime torstaina tottistunnille . Meidän ryhmä onkin "haukkumaton"ryhmä =),yksikään koirista ei pitänyt ääntä. Harjoiteltiin kontaktia kävellessä,ohitellessa ja rinki välillä pieneni ja edelleen kontaktin ottoa,ihan mukavasti Toivo katseli . Sitten maahanmenoa pienessä ringissä,Toivolla käytän vielä käsimerkkiäkin kun ilman sitä ei tahdo?mennä maahan..siinä yksi treenin aihe - opetella käsimerkistä eroon.. Paikallaolo ja kontaktinottoa samalla,jees hyvin pelitti. harjoiteltiin myös "taakse"eli koira kulkee takana - se saatiin myös kotiläksyksi. Hyvin Toivo on hiffannut juonen,namilla ohjaan sen selkäni taakse ja lumipenkkoja polkujakin astellessa hyväksi käyttäen,koira pakostikkin kulkee takana. Näitä juttuja lähdemme seuraavalla tottistunnilla treenaamaan juna-asemalle.

Ovikello on nyt kiinnitetty oveen ja entinen vanha oli pakko irrottaa kokonaan pois kun  kävijät aina vaan soitti sitä vanhaa vaikka laitoin uuden ovikellonapin päälle lapunkin "ovikello". 99% varmasti Toivo vie tilanteessa kuin tilanteessa kellon soidessa ovelle,ensin sen ilmaistuaan ääneti.

Haukkuminen on edelleen vaan työn alla,voi jessus että voi olla monimutkaista saada koira haukkumaan ! ensikerralla otan kaverin ja koiransa avuksi sitä haukkua yrittämään,ei taatusti muutoin tule koirasta ääntä pihalle,jos tuolloinkaan..mutta yrittänyttä ei lannisteta,yritetään

toisilla konsteilla ja jos ei pelaa,yritetään muilla konsteilla

Lauantaina menimme bussilla työpaikalle treenaamaan taas kahvinjuontia. Edelliseen käyntiin verrattuna Toivo asettui pöydän alle nyt nopeammin,kehoitus "asetu" alkaa pikkuhiljaa toimia. Kotonakin harjoiteltu hihnassa olemista pöydän alla minun kahvitellessa. Siitä menimme sitten ohitusreeneihion,taas vain me 2 paikalla mutta ensikerralla on jo varmasti enemmän porukkaa. Tälläkertaa Toivo ei reagoinut IsoMustaan mitenkään pelokkaasti tai edes arastellen,häntä oli kippuralla kokoajan ja koiruus hyvin rentona. Vastapuolen remmirähjäkään ei rähissyt,pienesti oli jännittyneessä tilassa mm.melko lähekkäin istuessa jne.

Maanantaina koitti Surun päivä..

Bondi juoksenteli vielä aamulla reippaasti maisan kanssa ympäri asuntoa. Ei mitenkään ennakolta näyttänyt että jotain voisi tapahtua..Jossain vaiheessa Toivo tuli minua raapaisemaan ja vei keittiön ovelle,luulin että kännykkää ilmaisi mutta eipä se ollut soinut,menin sitten vielä ovelle tarkastamaan ettei siellä joku ollut,ei ollut. Toivo kun välillä tekee valehälyjä,raapaisee ja selvästi koittaa kertoa jotain ja olenkin päätynyt että se hakee silloin vain huomiota. Paha vaan jos enemmän alkaa niitä tehdä,silloin alkaa mennä takapakkia koko ääniharjoittelu..

Kävimme siinä sitten aamupäivä-lenkin ja sieltä tullessamme menin pupujen kanssa seurustelemaan..mutta voi karmeus,Bondi ei herännytkään. Se makasi omassa kopassaan kyljellään,kuolleena. Se oli todella ahdistava tilanne,itkuksihan se siinä meni ja näin jälkeenpäin mietin että sitäkö Toivo yritti mulle kertoa sillä "valehälyllään"? Jos Bondi on silloin pitänyt jotain outoa ääntä ja Toivo siihen havahtunut,yritti kertoa sitä minulle ja näin kävi..

Luultavasti Bondilla on sydän pettänyt jostain syystä,sen laihuus voi olla osasyynä siihen,kuka tietää..Aiemmin on minulta yksi kani mm.kuollut kesken iloisen loikinnan joten näitä eläintenkin äkkikuolemia voi tapahtua. Niin Ikävää mutta totta. Petralle Bondin menetys oli - ja on- kova paikka..Ja Maisa,en tiedä onko se jo masentunut,ei tule enää vapaaehtoisesti häkistään pois juoksentelemaan,vasta silloin kun me sitä otetaan pois ja paijataan. Maisakin muuttui niin eri kaniksi Bondin myötä että toivottavasti se ei tosiaan ala "masentua"kun ei ole enää kaveria :(

Elämä on välillä niiiiiiiiiiiin tätä..

Ja elämä jatkuu..eilen soitin sille toiselle kuulokoira-kokelaan omistajalle ja yllätys oli mitä mieluisin ! - he asuuvat ihan nurkilla,olisiko vajaa kilometri välimatkaa :O . Tänään sitten jo treffattiinkin villakoira-tytön kanssa. Näin alkuun mentiin ihan vain yhteiskävelyllä tien molemmin puolin että villis ehtii tottua kilttiin Toivoon,sillä on ikävä kokemus mustasta koirasta joka hyökännyt joten aloitellaan pikkuhiljaa siedättäen pienen matkan päästä.Mutta nyt on todella mukavaa kun on samanmoinen koulutuksessa,voidaan yhdessä harjoitella käyttäytymistä ja kahvilassa käyntiä.

Aamulla kävinkin Toivon kanssa tori-kierroksella,kaveri oli mukana henkisenä tukena :) .Anttilan liukuportaat oli jännittävä juttu mutta hyvin malttoi koiruus paikallaan pysyä säheltämättä. Kiersimme Anttilassa ja k-kaupassa ja apteekissakin poikkesimme. Siellä eräs myyjä tuli aprikoimaan Toivon rotua- kelpieksi luuli ja niin on muuten muutama muukin luullut :). Kahville menimme Sektoriin ja vot miten hyvin Toivo asettui pöydän alle,malttoi jopa maata vähän aikaa. Tämä antoi taas uutta intoa harjoitella enemmän kauppa-ja kahvilajuttuja.

Perjantaina taas ohitellaan,silloin tulee mukaan tämä ihana villiskin ja toivottavasti muutkin pääsee mukaan.