Pojalla piisaa taas energiaa vaikka muille jakaa. Ollaan panostettu nyt enemmän äänitreenailuun ja mukava huomata että sitkeyttä Toivolla ei ainakaan puutu. Jos en reagoi ensimmäiseen enkä toiseen tökkäisyyn niin sitten alkaa raapimaan niin maan perusteellisesti että se on jo huomattava. Tosin tämä ei päde esmes koirapuistossa,siellä kestää tovin ennenkuin pojan korvat aukee..

Kotona se kyllä jo mukavasti kertoo kännykän,ovikellon ja palohälyttimenkin äänen. Toivolla vaan tuppaa olla niin kiire välillä siinä touhussa että ensin se saattaa juosta äänen luo ja sitten muistaa että hups,piti kertoa se emännälle ensin. Mutta kyllä se siitä sutviintuu.

Ovikello soi!!

Palkka kiitos!

Tämä se oli mikä soi

Homma hoidettu :)

Tallilla oltiin yksi kaunis päivä kaverin mukana,siellä sai pojat purkaa paineita ja se olikin aikalailla päätöntä meininkiä

Vai mitä ;)

Petra on saanut Toivon jopa haukkumaan,melkeinpä käskystäkin . Tarvitsee vaan näyttää jotain suihkepulloo Toivon kuonon edessä ja sitä vähän heilutella niin johan koiralta irtoo Ufv,silleen varovasti. Oveen koputustahan tuo kyllä haukkuu ja se ei ole hyvä joten yritänkin pian laittaa soittonapin takaisin oveen. Saisi vaan hitusen vielä varmemmaksi tuota ovikellon ilmaisua ILMAN haukkumista,välillä haukkuu välillä ei,pitäisi saada kokonaan ettei hauku. Noh,nuori innokas koira,eiköhän se opi..

Viikolla olisi taas torikierroksella käytävä,yritys hyvä kymmenen että edes kerran viikossa saisi siellä treenailtua ja muuten sitten omassa lähikaupassa käyntiä.