Edelleen piisaa pakkasia,alkaa jo oikeasti ärrrrsyttämään Toivonkin puolesta..se ei ole kyllä mikään pakkasenkestävä-koira ja koska takki ja tossut on edelleen "halvaannuttavia"niin laitetaan jo sormet ja varpaat pystyyn että alkaisi jo lauhtumaan. Liikunta ollut pakostakin vähemmällä johtuen pakkasista että omasta kunnosta ja vaikka aivojumppaa päivittäin tehdään niin siitä huolimatta Rakas Musta Pirulaiseni on keksinyt omaa kivaa..

Sohvan ja matot se on jättänyt rauhaan mutta eräänä päivänä aloin kuullostella selkäni takaa kuuluvaa narsketta ja vot,yllätin koiran itseteosta nakertamasta seinän kulmaa..eikä se siihen yhteen kertaan ole jäänyt..vaikka suihkauttelen seinään koiran karkotetta niin kylläpä vaan seinän kolot syvenee..

Viime viikolla siivotessani eräs päivä,löysin Toivon omalta pediltä peiton alta pari oikein kunnolla muhinutta lihapullaa . Ehdinkin jo jonkin aikaa ihmetellä mikä täällä haisee..seurasin ruokinnan aikana sitten pojan touhuja ja taas kun sai raakaa lihapullaa,se hilasi niitä sohvalle,töni kuonollaan peiton päälle. Hetken ruokaili omalla kipollaan ja palasi sohvalle,veti peiton pois päältä ja natusteli lihapullat suuhunsa. Ilmeisesti ne vaati pienen kypsennyksen ennen ruokailua .

Perjantai-lauantain välisenä yönä kääntäessäni kylkeä sen sadannen kerran,niska rusahti lukkoon ja se kipu kera kovan selkäkivun kanssa pisti soittamaan ambulanssin paikalle. Toivohan otti miehet yhtä iloisesti vastaan kuten aina kaikki meille tulevat ihmiset. Se oli mielinkielin,pyrki syliin ja meni niin monella mutkalla että toinen miehistä nauroi jotta Toivo luuli varmaan että on taas Joulu kun tulee punapukuisia tonttuja =D.

Poika jäi tietysti kotiin kun me käytiin sairaalassa tutkimuksessa ja piikitettävänä ja hakemassa taas viikon sairasloman :( .

Eilisillan viimeinen tottis-tuntikin haastetehtävän kera jäi sitten käymättä ja harmittaa ihan mielettömän paljon kun niin monelta tunnilta jäimme pois. Mutta lohduttaudun sillä että kyllä me vielä tottelemaan päästään ja kunnolla,Toivon mukaan .

Eilen oli myös kuulokontrolli ja saan uudet tekokorvat ( =D) toukokuussa,molempiin korviin eli kuuloluokka on edelleen desibelien mukaan Vaikea. Siihen asti on pärjättävä tuolla viimeisiään vetävällä laitteella josta nyt ei tahdo enää mitään apua olla mutta tämä taasen motivoi enemmän ja enemmän kouluttamaan Toivoa. Vaikka välillä se meinaa olla jonkunsorttisesti "epätoivoista"..kuten sunnuntain treenikerta eräässä isossa nimeltä mainitsemattomassa kauppakeskuksessa..Myyjältä kysyin luvan niinkuin aina mennessämme jonnekkin liikkeeseen ja luvan saatuamme menimme kävelemään ja harjoittelemaan nättiä käyttäytymistä liikkeen ruokapuolelle. No,piankos siinä 2metrinen vartija tulee puhuttelemaan ja sanomaan että emme saisi olla elintarvikepuolella ja asian siinä selitettyäni ja lapunkin näytettyäni vänkää silti edelleen että valmiin kuulokoiran kanssa asia on varmaan eri mutta kun tämä on vasta koulutuksessa ja tämä on elintarvike-liike..sanattomaksi mies siinä meni kun kysyinjotta mitenkäs koira sitten oppii käyttäytymään ruokakaupassa jos sen kanssa ei voi harjoitella siellä?Valmiin koiran kanssa siis voidaan käydä kaupassa mutta miten koira oppii olemaan välittämättä ruuan tuoksuista jos siellä ei voi harjoitella? Eihän avustaja-ja opaskoiratkaan harjoittelematta voi olla ja Kuulokoirat on samaa virkakastia. Niin tai näin,lähdin sitten litomaan koko liikkeestä kun tuli niin pettynyt ja uskomattoman p*rullinen olo..

Tästä viisastuneena laitankin keskustan pariin isompaan ruokakauppaan suoraan kauppiaalle sähköpostia ja kysyn ennalta luvan voidaanko me Toivon kanssa noissa kaupoissa käydä harjoittelemassa? Ei tarvitse sitten joka kerta alkaa jännittämään tuleeko vartija puhuttelemaan..

Uudet fleece-tossutkin on pojalle tilauksessa,työpaikalla ompeleevat ne kun tossuja vielä tarvitaan ja entiset alkaa olla sen verran rispaantuneet. Ja yhden korvannut villasukka ei edelleenkään sovi Toivon egolle ..