Syksy on tullut ihanine vesisateineen ja ilman kylmenemisenä,minä tykkään mutta koirat ei. Sisäleikit on suuressa suosiossa Toivolla ja Chicolla,vauhti on välillä päätähuimaava ja ärinä melkoinen. Kokoerokaan ei estä koiria hurjuamasta keskenään,Toivo on niin "emomainen" Chicon suhteen ettei tarvitse pelätä sen liian rajusti leikkivän tirpan kanssa. Välillä saa kyllä nauraa itsensä maha kipeäksi kun tuo kaksikko hurjuaa ja ihan selkeästi Toivo antaa Chicon vedättää itseään kuusnolla  , näkyy oikein nauttivan kun Tirppa tekee kamikaze-hyökkäyksiä päälle,mönkii päällä ja ärisee hurjana .Muutama kuva tähän hurjista leikeistä,koirat ei vahingoittuneet kuvauksissa :D

 

Ja noinhan siinä aina lopulta käy että Chico päällä ja Toivo alla ( niiiiin onnellisen näköisenä :D )

Osansa saavat  Rakkaat Leksa ja Raimokin,tässä Leksa sijaiskärsijänä

Leksan ilme kertoo että " voi vee..."

Toivon kanssa aloitettiin Kaverikoira-käynnit,puuhahan on jo pojalle tuttua Palvelutalon ulkoilusta mutta nyt eri tilanne siinä mielessä että mukana olikin muita koiria. Kävimme Invaliidiasuintalolla,koirakoita oli mukana 4 muuta ja alkuun Toivo tuppasi häslätä ihmeissään että jee,koiria mutta sisälle mentyämme se aika pian hokasi ettei toisten koirien kanssa siellä leikitäkkään. Pyörätuolit on jo tutuiksi tulleet joten niistäkään ei mitään kummastusta aiheutunut ja asukkaat ottivat koirakot iloisin mielin vastaan. Huomasin kyllä että jo puolen tunnin jälkeen Toivo alkoi hakeutua minun syliin ja ilmiselvästi väsähtäneenä ja loppuaika oltiinkin ihan lunkisti lattialla makoillen. Kummasti uni maittoi pojalle illalla ;). Seuraava Kaverikoira-käynti onkin tutussa Palvelutalossa keskiviikkona.

Tavaroiden nostelua lattialta/maasta ollaan kokoajan harjoiteltu ja nekin haasteellisemmat alkaa pikkuhiljaa sujua paremmin. Esim.kaupassa leipäpussin nosto lattialta minun käteen sujuu jo ilman että Toivo heittelee sitä pitkin käytävää niinkuin alkuun tuppasi tehdä ..Avainnipun nosto on vielä vaikeaa,ilmeisesti metalli ei suussa tunnu mukavalta ja sitä vielä koittaa heitellä ilmaan eikä osuttaa suoraan käteen. Omat hankaluutensa näissä harjoittelussa tuo Chico kun sekin tahtoisi osallistua kaikkeen kivaan mitä Toivokin tekee ja usein otankin harjoituksia molemmille yhtäaikaa vuorotellen,Chicokin on nopeasti oppinut sanat  istu,maahan,tassu ja tanssi(=nousee takajaloilleen). Iltaisin kun Toivo avustaa sukkien ja housujen poisotossa niin Chicokin tarraa varpaisiin kiinni .. auts.

Minulle on se isompi selkäleikkaus( alaselän luudutusleikkaus)  tulossa vielä ennen joulua joten nyt kovasti olenkin miettinyt miten kaikin tavoin muutoin voisin hyödyntää Toivon palvelualttiutta..eteisvalojen sytyttelyä ja sammuttelua aloitettiin harjoitella. Vielä on värikäs tarralappu sytyttimen päällä ( Toivo tietää tarralapun olevan merkkinä koskea sitä)ja aina naks ja nami kun koskee tassulla lappua,ihan alkuun pelkkä hyppääminen sytytintä päin teki naks ja nami,siitä se poika oppii juonen. Tästä voi vaan edetä eteenpäin ;). Toipumisaika leikkauksesta tulee olemaan todella hankalaa kun ei saa kumarrella eikä kääntyillä  ja alkuun liikkuminenkin on vaikeaa mutta onneksi saan muulta taholta apua. Kyllä silti mietityttää miten hankalaksi elo menee mutta aikansa kutakin ja asennetta mukaan. Toivon kouluttelua jatkettava kuitenkin läpi toipumisajan,tosin alkuun keskityttävä omien kipujen potemiseen (kestämiseen) mutta siitä on vaan suunta parempaan. Toivottavasti..

Huominen on odotettu päivä kun Miia tulee,kyllä on taas kaivattu opettajaa :)