Päivät tuntuu menevän suitsait vaikka kotosalla kokoajan pysytään. Ts.kotiympyröissä,toki me Toivon kanssa käydään 3-4 x pvä köpöttelylenkeillä ja koulutellaan joka päivä. Onneksi on 2 ihanaa kaveria jotka jaksaa viedä Tohelia pidemmille lenkeille ja vapaanakin juoksemaan,muutoin tuo otus hyppisi seinille jos se ei saa tarpeeksi purkaa itseään vapaanajuoksemisella..

Lauantaina uskaltauduin ensimmäisen kerran Toivon kanssa metsä"lenkille"jotta poika saisi juosta hetken irti. Ja eikö mitä..siinä samassa kun se pääsi irti,siltä hävisi korvat!! Lähti menemään jonkun hajun perässä miljoonaa ja sataa ja siinä vaiheessa jo huutelin Tänneeee eikä mitään reaktioo.. eipä ole pitkään aikaan moista tapahtunut että Toivo hukkaa korvansa tyystin. Jolkoteltuaan pitkän matkan päähän se pysähtyi ja asennosta huomasin että taitaa olla koira tulossa mutkan takaa..aloin huudella Tänneee ja vislailla ja pah,toinen ei korvaansakaan lotkauta. Sitten huutelin jo perkelettä ja ToivoTÄNNE!! ja hetken huudeltuani Toivo tuli luokse mutta ei millään meinannu hypätä vasten että saan sen kuonopannasta kiinni ja hihnaan,piti itse sitten ottaa riskiä ja kyykistyä (taivuttaa polvia) että saan napattua pannasta kiinni. Ja mutkan takaa sitten jo tulikin esiin mies lapukkansa kanssa.. ohitus meni hyvin mutta hiukan hävetti..Toivolla oli päällään koulutusliivit ja niitä se mies tuntui katsovan kun ohi meni ...no,onneks niissä lukee "koulutuksessa"..

Sain sitten yhden kaverin hakemaan "parempia"nameja ja ne tuntuu Tohelia motivoivan sen verran että vastaavaa ei ole tuon jälkeen tapahtunut vaan koiruus on saanut korvansa jälleen toimimaan. Ja eilen toinen kaveri toi kilon pussin Toivon suosikkeja eli possusipsejä ja nyt se vasta onkin innolla ottamassa käskyjä ja oppeja vastaan .

Joka päivä ollaan nyt treenailtu noita opittuja juttuja,ts.palauteltu mieliin paremminkin..alkaa toimia ja osaa paremminkin. Yllätyin parina päivänä kun tiputin vahingossa kirjekuoren ja postikortin lattialle ja olin jokseenkin saletti ettei Toivo saa niitä nostettua mutta päätin kokeilla. Pitäisi jo alkaa enemmän luottamaan tuohon koiraan sillä ei tarvinnut kun kutsua Toivo paikalle,osoittaa posteja ja sanoa Kiitos,Tohveli nosti kummankin todella hienosti,sai postit suuhunsa ja nätisti ponkaisi hypätä minua vasten ja jopa pitää posteja suussaan niin kauan että sain kädellä ne kiinni. Tuli aika kiva tunne itselle - yllättynyt ja jeejee-olo ja toki poika sai hyvät kehut. Ja namit..

Siitä sitten iltaa kohti ja kaukosäädin tippui lattialle. Itsellä on käytössä tarttumapihdit joilla nostelen tavaroita ja teen pikkukotihommia mutta ajatuksena se että enemmän ja enemmän alan Toivoa käyttää apuna..Pyysin nostamaan kaken lattialta ja pienen alkusähläilyn jälkeen ( Toivo mallasi ja tiputteli kakea suuhunsa ja lattialle..)se sai siitä hyvän otteen ja nosti minulle. Ai että tuli taas kiva mieli . Kyllä se tästä taas lähtee sujumaan,kaikkineen.

Eilen minulta otettiin selästä kaikki 17? tikkiä ja nyt se haava vasta kipeä onkin,tuli iltaköpöttelyllä Toivoa turhan napakasti komennettua kun ohiteltiin koiria ja muutaman tutun kanssa olisi pitänyt jäädä vaihtamaan kuulumisia,siis Toivon. Se meinasi jämähtää paikalleen ja  iskeytyä maahan mitä se joskus yrittää tehdä kun haluaa kivan koiratutun-tai ihmisen kanssa jäädä pulisemaan..houkuttelin siinä sitten namilla ja äänellä ja pah,sitten oli pakko ärähtää ja hiukan hihnasta vetää kun selkään otti pienikin nykäisy vähän kipeää. Onneks Toivo ei mene lukkoon ihan vähästä,hankalaa olisi koiran kouluttelu jos se olisi liian pehmeä.

Koirien ruoka-ajoista huomasin mielenkiintoisen seikan..Chicokin syö nyt 2 x päivään joten niillä on ruoka-ajat samaan aikaan. Tuttua menneiltä vuosilta ja nytkin on se että koirat menee vielä putsaamaan toistensa ruokakipot kun ovat syöneet mutta Chico on aika ällee siitäkin..Se saa kyllä mennä Toivon kupin kurkkaamaan mutta auta armias jos Toivo menee sen tyhjälle kupille..Pirpana syöksyy kupille ja napsii Toivon pois siitä,ei se kovasti komenna mutta hampaita napsuttelee Toivolle ja mitäs Toivo siinä tilanteessa muuta tekemään kun poistumaan paikalta.. Luojan Kiitos sen hyväluonteisuudesta ..

Ja pojista posetuskuvat..

Toivo <3  2-v

Chico 6kk,karva kasvaa nopeaa tahtia,katsotaans miten pitkäkarvainen chihu on luvassa..