Kaikenlaista jännää ehtinyt tapahtua reilun viikon aikana. Toivo saanut entistä enemmän purkaa energiaansa vapaana olemisella kun itse pääsin paremmin liikkumaan jo. Elsi-kaveri kävi viikko sitten kylässä ja oli koirilla hauskaa juosta ensin ulkona (kuin päättömät kanat..)
ja sitten tultiin sisälle "seurustelemaan". Chico otti Elsin alkuun aikamoisen räyräyn säestyksellä mutta ei se kovin kauaa viitsinyt Elsiä pelätä vaan pikkuhiljaa alkoi tottua ja uskaltaa leikkimäänkin sen kanssa.
vähän piti yrittää pullistella omista leluistaan tyttökoiralle ( ja Toivo tietysti taustalla tarkkana katsomassa mitä tapahtuu..) mutta ei se sitä viitsinyt todesta ottaa..
Kylässä kävi myös 2 somaa shelttiä ja nuoremmallekin Chico alkuun antoi räyräy vaan pian se senkin kanssa nenä-päivää uskalsi sanoa. Chicohan alkuvuoden joutui aikalailla olemaan ummikkona mitä toisiin koiriin yms tuli kun en itse sitä pystynyt ulos viemään mutta nyt otetaan ihan urakalla,naksulla ja namilla,kaikenlaisia ulkoilu-ohitus-opetustreenejä ja tulosta alkaa syntyä.
Tiistaina oli jännä päivä kun sain puhelinsoiton Yleltä radiotoimittajalta ja tunnin varoitusajalla toimittaja tuli kylään haastattelemaan.Tavattiin jo joulukuussa ja silloin tuli puheeksi tuo haastattelu Kuulokoirista vaan ehdin jo unohtaa koko jutun. Toivo ja Chico intopiukeena ottivat hänet vastaan ja kyllä vaan koko haastattelun ajan kumpikin halusi olla sylihauvoja ja halia vähän väliä. Kokeiltiin siinä myös Toivolle ääni-ilmaisua kännykällä ja kyllähän se ilmoitti mutta ensin toimittajalle ja sitten vasta minulle
ja Chicokin pisti oman äänenkäyttönsä käyntiin.. Kiva oli olla haastateltavana vaikka alkuun jännittikin mutta Kuulokoira ei ole vielä niin tunnettu asia joten peeärrää asialle. Ja mukava ollut saada muutamalta kuulovammaiselta ventovieraalta yhteydenottoa ja kertoa asiasta enemmän ja kokemuksiakin vaihtaa.
Kaivattu Miia tuli parin kk tauon jälkeen käymään ja oli taas niin kannustava ja motivoiva käynti että sain taas uutta puhtia kouluttamiseen. Nyt onkin kunnon tehotreenit menossa Toivolle ääni-ilmaisuihin ja siinä samalla myös Chicolle oppia olemaan hiljaa silloinkun Toivo tekee työtään. Chico otti pahaksi tavakseen intoutua olemaan mukana ilmoittamisissa ja alkoi tehdä sitä kiljumalla..kun esim.kännykkä soi niin kumpikin koirista intoili,Chico alkoi kiljua ja Toivo yritti pysyä ajatuksissaan ja tehdä työtänsä eli ilmoittaa äänestä. Ja chihuahuan kiljunta ei ole mitään ihanaa kuultavaa vaan korvia särkevää
.. tässäkin asiassa auttaa namit,tuo siunattu keksintö koirille..tätä samaa konstia eli nameja käytetään myös ulkoillessa kun Chico alkaa huutaa koiran nähdessään. Jos vaan ehdin ajoissa kiinnittää sen huomion ja namitella niin se vähemmän ja vähemmän huutaa koiran ohittaessaan ja eilen kävi pieni riemuvoitto kun eka kerran ohitettiin vieras koira huutamatta *tuuletusta. Toivohan noissa tilanteissa ei ole yleensä moksiskaan,ehkä hieman on ihmettelevän oloinen muttei ala itse intoilla tai mitään inistä.
Itse kävin kirurgisella selän kontrollissa ja oli ihan mahti-uutinen kuulla että selkä parantuu hyvin ja sain luvan heittää apuvälineet pois ja alkaa hiljalleen kumarrella yms. Helpottaa huomattavasti Chiconkin mukaanottoa lenkeille ja Toivonkin koulutteluja. Selkä tosin väsyy edelleen todella nopeasti ja tietyissä asennoissa tulee kipua ja siksipä käytän Toivoa paljon avustamassa itseäni niissä jutuissa mitä se osaa eli tavaroiden nostoissa ja varsinkin kengän nauhojen avaamisessa. Nauratti alkuun kun yritin saada kengän nauhoja sidottua,meneehän se pienen kivun kera mutta onneksi Toivo osaa Avaa-käskyllä vetää nauhat auki,tottakai käytän siihen hyödyksi.
Tässä on nyt odotusta ilmassa..Kuulokoira-testaajat tuleevat tänne testaamaan yhden koirakon ensi lauantaina ja minua jännittää nyt jotta ehtiikö he samalla reissulla meille tekemään äänitestit. Siinä Toivon pitää ilmaista 3 valittua ääntä,meillä ne on ovikello ja kännykkä ja kaikille pakollisena palohälytin. Ilmaista ja viedä äänen luo paitsi palohälytin joka pitää kertoa ensin ilmaisemalla ja sitten maahanmenolla,siinä pitää Toivolle tehdä vielä paljon varmistusta kun se ei ihan jokakerta mene maahan ilman vaivihkaista käsimerkkiä.
Jos tuo testi menee hyväksytysti läpi niin Toivosta tulee Ääniapulainen. Jäljellä enää sitten Käyttäytymistesti joka onkin paljon haasteellisempi mutta toivottavasti sekin saadaan tämän vuoden aikana tehtyä. Ts.läpäistyä,siinä on monta erilaista osiota mm.bussissa,kaupungilla ja kahvilassa ja koira ei niissä saa olla käskyn alaisena. On aikaa onneksi treenata - koko elämä..
ja sitten tultiin sisälle "seurustelemaan". Chico otti Elsin alkuun aikamoisen räyräyn säestyksellä mutta ei se kovin kauaa viitsinyt Elsiä pelätä vaan pikkuhiljaa alkoi tottua ja uskaltaa leikkimäänkin sen kanssa.
vähän piti yrittää pullistella omista leluistaan tyttökoiralle ( ja Toivo tietysti taustalla tarkkana katsomassa mitä tapahtuu..) mutta ei se sitä viitsinyt todesta ottaa..
Kylässä kävi myös 2 somaa shelttiä ja nuoremmallekin Chico alkuun antoi räyräy vaan pian se senkin kanssa nenä-päivää uskalsi sanoa. Chicohan alkuvuoden joutui aikalailla olemaan ummikkona mitä toisiin koiriin yms tuli kun en itse sitä pystynyt ulos viemään mutta nyt otetaan ihan urakalla,naksulla ja namilla,kaikenlaisia ulkoilu-ohitus-opetustreenejä ja tulosta alkaa syntyä.
Tiistaina oli jännä päivä kun sain puhelinsoiton Yleltä radiotoimittajalta ja tunnin varoitusajalla toimittaja tuli kylään haastattelemaan.Tavattiin jo joulukuussa ja silloin tuli puheeksi tuo haastattelu Kuulokoirista vaan ehdin jo unohtaa koko jutun. Toivo ja Chico intopiukeena ottivat hänet vastaan ja kyllä vaan koko haastattelun ajan kumpikin halusi olla sylihauvoja ja halia vähän väliä. Kokeiltiin siinä myös Toivolle ääni-ilmaisua kännykällä ja kyllähän se ilmoitti mutta ensin toimittajalle ja sitten vasta minulle
ja Chicokin pisti oman äänenkäyttönsä käyntiin.. Kiva oli olla haastateltavana vaikka alkuun jännittikin mutta Kuulokoira ei ole vielä niin tunnettu asia joten peeärrää asialle. Ja mukava ollut saada muutamalta kuulovammaiselta ventovieraalta yhteydenottoa ja kertoa asiasta enemmän ja kokemuksiakin vaihtaa.Kaivattu Miia tuli parin kk tauon jälkeen käymään ja oli taas niin kannustava ja motivoiva käynti että sain taas uutta puhtia kouluttamiseen. Nyt onkin kunnon tehotreenit menossa Toivolle ääni-ilmaisuihin ja siinä samalla myös Chicolle oppia olemaan hiljaa silloinkun Toivo tekee työtään. Chico otti pahaksi tavakseen intoutua olemaan mukana ilmoittamisissa ja alkoi tehdä sitä kiljumalla..kun esim.kännykkä soi niin kumpikin koirista intoili,Chico alkoi kiljua ja Toivo yritti pysyä ajatuksissaan ja tehdä työtänsä eli ilmoittaa äänestä. Ja chihuahuan kiljunta ei ole mitään ihanaa kuultavaa vaan korvia särkevää
.. tässäkin asiassa auttaa namit,tuo siunattu keksintö koirille..tätä samaa konstia eli nameja käytetään myös ulkoillessa kun Chico alkaa huutaa koiran nähdessään. Jos vaan ehdin ajoissa kiinnittää sen huomion ja namitella niin se vähemmän ja vähemmän huutaa koiran ohittaessaan ja eilen kävi pieni riemuvoitto kun eka kerran ohitettiin vieras koira huutamatta *tuuletusta. Toivohan noissa tilanteissa ei ole yleensä moksiskaan,ehkä hieman on ihmettelevän oloinen muttei ala itse intoilla tai mitään inistä.Itse kävin kirurgisella selän kontrollissa ja oli ihan mahti-uutinen kuulla että selkä parantuu hyvin ja sain luvan heittää apuvälineet pois ja alkaa hiljalleen kumarrella yms. Helpottaa huomattavasti Chiconkin mukaanottoa lenkeille ja Toivonkin koulutteluja. Selkä tosin väsyy edelleen todella nopeasti ja tietyissä asennoissa tulee kipua ja siksipä käytän Toivoa paljon avustamassa itseäni niissä jutuissa mitä se osaa eli tavaroiden nostoissa ja varsinkin kengän nauhojen avaamisessa. Nauratti alkuun kun yritin saada kengän nauhoja sidottua,meneehän se pienen kivun kera mutta onneksi Toivo osaa Avaa-käskyllä vetää nauhat auki,tottakai käytän siihen hyödyksi.
Tässä on nyt odotusta ilmassa..Kuulokoira-testaajat tuleevat tänne testaamaan yhden koirakon ensi lauantaina ja minua jännittää nyt jotta ehtiikö he samalla reissulla meille tekemään äänitestit. Siinä Toivon pitää ilmaista 3 valittua ääntä,meillä ne on ovikello ja kännykkä ja kaikille pakollisena palohälytin. Ilmaista ja viedä äänen luo paitsi palohälytin joka pitää kertoa ensin ilmaisemalla ja sitten maahanmenolla,siinä pitää Toivolle tehdä vielä paljon varmistusta kun se ei ihan jokakerta mene maahan ilman vaivihkaista käsimerkkiä.
Jos tuo testi menee hyväksytysti läpi niin Toivosta tulee Ääniapulainen. Jäljellä enää sitten Käyttäytymistesti joka onkin paljon haasteellisempi mutta toivottavasti sekin saadaan tämän vuoden aikana tehtyä. Ts.läpäistyä
,siinä on monta erilaista osiota mm.bussissa,kaupungilla ja kahvilassa ja koira ei niissä saa olla käskyn alaisena. On aikaa onneksi treenata - koko elämä..
Kommentit